Ensimmäinen arvosteluni: Animal Crossing New Leaf

Isabelle, pelaajan sihteeri. Auttaa hoitamaan kaupunkia.

Hankin viime syksynä Nintendo 3DS:n koska uusi pokemongeneraatio. Koska pokemon julkaistiin vasta lokakuussa ja pitihän sitä pelikonsolia joteknin muutenkin hyödyntää kun street pass-pelien kautta, hankin itselleni Animal Crossing New Leafin.

Minulla ei ollut aiempaa kokemusta Animal Crossingista, olin vain nähnyt ystäväni pelaavan peliä yliopistolla yhteisessä piilopaikassamme ja peli näyttä hauskalta.

Peli alkaa siitä, kun istun junassa ja outo kissa tulee risiinkuulustelemaan minua. Vastausteni perusteella peli määrittää ulkonäköni, sukupuoleni, kampaukseni ja hiusteni värin. Inhosin lopputulosta, rumaa ruskeahiuksista avatariani yli kaiken ja inhosin tätä tapaa määrittää itseni. Puolivillaiset persoonallisuustestit ovat pahasta.

Kissa kysyy minulta, minne kaupunkiin muutan (jolloin saan nimetä kaupungin) ja omaa nimeäni. Laitoin kaupungin nimeksi Oulu ja itseni nimeksi oman nimeni, tottakai. Kun saavun Ouluun, julistaa pieni joukko kyläläisiä minut lafkan pormestariksi. Siitä alkaakin seikkailu.

Varsinaista juonta ei Animal Crossingista löydy. Tarkoitus on pitää huolta omasta kaupungistaan ja sen asukkaista, leikkiä päivät, nukkua yöt, rakentaa kaupunkilaisille vesipumppuja ja valoja, maksaa omaa talolainansa. Peli on siis mukavaa pientä säheltämistä, joka sopii perheen pienimmillekin.

Itse vihasin aluksi sitä, miten NL muistuttaa FB:pelejä: asioita voi tehdä vain kerran päivässä, peliä pelataan korkeintaan tunti kerran päivässä ja sinulla on oltava tuhat kaveria, että pääset eteenpäin. Tosin, eteenpäin pääseminenkin on kyseenalaista. Kaupunkisi kehtiys riippuu osaksi siitä, mitä asukkaat sinulle ehdottavat (kaupungissasi on 4-10 asukasta). Tämä on suoraan sanottuna alakamarista, koska asukkaat eivät välttämättä IKINÄ ehdota niitä kaikkein kivoimpia rakennuksia (nimim. sain vasta tänään rakennettua poliisiaseman, vaikka olen pelannut peliä viime syyskuusta tai jotain).

Peli on sidoksissa 3DS:n kelloon ja tämä selittää, miksi tietyt asiat voi tehdä vain kerran päivässä. Esim. voit kaivaa fossileja vain kerran päivässä. Tai jos rakennat taloa, kestää talon rakentamisessa yksi päivä. Ensimmäiset pelipäiväsi NL onkin varsin tylsä: rakennat itsellesi talon, pyydystät ötököitä tai kalastat, juttelet asukkaiden kanssa ja opit perusteet. Peli myös rankaisee sinua, jos jätät pelaamatta päivittäin, tai lähes päivittäin: kaupunkisi täyttyy rikkaruohoista, kaikki menee perseelleen ja asukkaasikin unohtavat sinut. Vähän niinkuin Farmvillessä. ARGH.

Rakennusten valmistumisen odottaminen on niin tylsää, että olisin heittänyt oman pelini menemään, jos en olisi keksinyt, että  voin huijata peliä muuttamalla DS:ni päivämäärää ja kellon aikaa. Nyt 3DS:ni uskoo,e ttä on maaliskuun 23 päivä mutta minulla on nyt kukoistava kaupunki, uusi hiustyyli ja kivemmat vaatteet.


Huonoista puolistaan huolimatta NL on pelottavan koukuttava. Se varastaa tasaisesti päivistäsi tietyn määrän aikaa, joka päivä, siihen asti kunnes kyllästyt. Pieni puuhastelu idyllisessä kaupungissa on varsin mukavaa puuhaa, ja asukkaiden hedelmätrokarina on lopulta aika kivaa. Eskpapistin näkökulmasta Animal Crossing on täydellinen: sinulla on vihdoinkin oma kiva utopiaisi, jossa kaikilla on asiat hyvin (paitsi että joskus joku asukkaistasi saattaa olla kusipää ja myy sinulle arvottoman taulun) Lisäksi voit huvittaa itseäsi opettamalla naiveille asukkaille kirosanoja, peli on nimittäin englanniksi, eikä tunnista suomen kielen tuhmuuksia. Minullahan ei ole siis ala-astelaisen huumorintajua. 

Suosittelen kuitenkin kokeilemaan Animal Crossingia, mieluiten ensin vaikka kaverilta lainaten, ennen kuin ostat omasi. Näin saat parhaimman käsityksen pelistä ja siitä. sopiiko se sinulle.

Tuomio: 
+Sopii tosin hyvin englannintaitoisen lapsen ensipeliksi: hysteerisinkään kukkahattutäti ei voi löytää sisällöstä mitään kamalaa
+ ja sopii loistavasti myös muillekin, jos nauttivat pienestä mukavasta puuhailusta
+Koukuttava
+Värimaailma on ihana, samoin grafiikka

-Liikaa puolivillaisia persoonallisuustestejä. Olisi mukavaa, jos oman hiuskuontalonsa värin voisi päättää suoraan,eikä tarvitsisi arvuutella, onko se "enkelin kosketus" vai "vihreyden ylistys"
-Peli on sidoksissa kelloon (voidaan kiertää huijaamalla)
-Tarvitset kavereitasi nauttiaksesi pelistä enemmän
-Asukkaat ovat josksu varsinaisia kusipäitä